sunnuntai 3. huhtikuuta 2011

Kirottu kiire

Ääh. Muutaman päivän kevätloma helpotti hetkellisesti, mutta aiheutti väistämättömän käänteisvaikutuksen. Työkiireet siis pahenivat entisestään, ja nyt tuntuu, että ollaan melko lähellä hallitsematonta kaaosta.  Tai aikamoista savottaa ainakin, ellen tingi (omista) laatuvaatimuksistani tai periaatteestani, jonka mukaan viikonloppuja ei käytetä duuneihin. Mikään näisä ei tietenkään kuulosta kovin loistavalta ratkaisulta, joten pitäisi keksiä joku parempi keino hoitaa ongelma ennen kuin nupissa napsahtaa; sain jo viime viikolla varovaisia kommentteja siitä, että vaikutan vähän kireältä.

Ei tämä mitenkään puun takaa ole tullut, eikä ole ns. eka kerta. Olen aina ollut paitsi hivenen pahasti perfektionismiin taipuvainen, myös huono sanomaan ei millekään kiinnostavalta vaikuttavalle hommalle. Ja nyt kun niitä hommia on tarjottu (itse ideoimieni lisäksi) vähän joka suunnalta, koko alkuvuosi on ollut keikkumista jossain järkevän työtaakan ja mahdottomuuksien rajamailla. Sinänsä en voi sisällöstä valittaa, sillä melkein kaikki tehtävälistan suoritteet ovat itse alulle panemiani tai sellaisia, joihin olen täydellä motivaatiolla suostunut.

Aikataulut meinaavat joka tapauksessa jatkuvasti ns. kusta. Aina kun kuvittelen saaneeni tehtyä edes jossain määrin toteutuskelpoisen työsuunnitelman tulipalojen sammuttamiseksi, jostain välistä luikertelee lisää hommia jonon jatkoksi ja keskelle.  Mutta kun tuntuu, että se ajan tasalle pääseminen on aina ihan lähellä, seuraavan kulman takana ja heti seuraavalla viikolla saavutettavissa. 

Liikunta ja leipominen yms. sijaistoiminnot auttavat kyllä saamaan ajatukset pois töistä, enkä ole vielä unettomia öitä viettänyt. Tänään on kuitenkin jo siinä määrin levoton olo alkavan työviikon edellä, että nyt tähän pitää saada parempi ote. Ei ole oikeasti mitään järkeä surkutella sitä, kuinka on "pakko" pitää vielä tässä kuussa seitsemän lomapäivää ja kuinka vielä pääsiäinenkin tulee siihen päälle kiusaksi; kyllä sen loman pitäisi olla hyvin ansaittua lepoa, eikä rasite.    

Pyhä tavoite seuraavalle parille viikolle: hoidan hommat ajan tasalle, enkä ota lisää jonon jatkoksi ennen kuin nykyisistä ollaan päästy. Parin kaffepaussin tai tyhy-tunnin pitäminen olisi kiva bonus.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti