Nimittäin monipuoliseen harrastustoimintaan tähtäävän yhden naisen liikuntalaboratorion kannalta. Työviikko oli kiireinen ja verenpainetta nostattava, minkä lisäksi perjantai oli varattu vanhempieni keskittämiselle - tätä taas ennakoin viettämällä torstai-illan täysimääräisesti kokkailujen parissa, joten ei toivoakaan irtautumisesta mihinkään aivoja hapettamaan.
Selitykset sikseen ja faktaa pöytään: yhtään ennalta testaamatonta jumppaa en saanut mahdutettua lauantain ja perjantain väliseen viikko-ohjelmaan. Jumpat jäivät yhteen pilatekseen, yhteen poweriin ja kahteen fitness fusion -tuntiin. Kaikki tulivat henkiseen ja fyysiseen tarpeeseen, se täytyy sanoa. Sanomattakin lienee selvää, että olen ollut normaalia(kin) takakireämpi ja herkempi myös himassa, mikä toki tekee aina hyvää parisuhteelle... Stressiä lisää huomenna alkava työmatka: en ole ehtinyt paneutua nakkinani olevaan esitykseen (ja ryhmätöiden aiheisiin, jotka ilmoitettiin ystävällisesti hyvissä ajoin eli perjantaina viiden aikaan meikäläistä aikaa) lainkaan siinä määrin mitä vaadittaisiin sille, ettei aivojen kääntäminen vieraalle kielelle ahdistaisi. Hemmetti.
Eilinen päivä meni kaupoilla juostessa, sillä annoin itselleni kertoa näin "hyvissä ajoin", että tilaisuus, minne olen menossa, todennäköisesti edellyttää ns. virallisempaa pukeutumista. Voin kertoa, että suorien housujen löytäminen osoittautui mahdottomaksi tehtäväksi. No, ehkä se sovituskopissa riuhtominen lasketaan treeniksi, sillä jumppaan en ehtinyt, vaikka jumppakamoja kyllä raahasin mukanani koko hikisen (ja lompakollekin raskaan) shoppailureissun.
Illalla kävin kuitenkin "kiukkulenkillä" testaamassa jalkojeni kantavuutta. Vajaa 50 minsaa melkein 150 keskisykkeellä ja loppuvaiheessa kipuilleella jalalla ei nostattanut tunnelmaa. Tänään kävin powerissa, mutta neljä seuraavaa päivää menee siis todennäköisesti siten, että syke nousee korkeintaan jännittämisestä...
Nyt pakkaamaan, prkl. Lähtö aamulla, lento onneksi vasta puoli kymmeneltä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti