Mahtava auringonpaiste, pikkupakkasta, lintujen kovaäänistä sirkutusta - toisin sanoen selviä kevään merkkejä havaittavissa. Hieno päivä myös koiratreffeille puistossa, joka on Epulle tuttu pentuajoilta eli Aino Acktén puisto Pohjois-Haagassa. Erona puistossa villeinä nuoruusvuosina vietettyyn aikaan oli se, että Epulle lankesi nyt äksymmän seniorin rooli; täysin tilaamatta ja pyytämättä pyllyä
julkeasti haistelleet ja aarteiden ryöstöä suunnitelleet karvakorvat olivat huomattavasti nuorempaa sakkia, joka ei tuntenut mitään kunnioitusta vanhempia lajinsa edustajia kohtaan. Joten pitihän niitä vähän käskyttää, "hieman" heikolla menestyksellä tosin.
Oma seura paras seura, ei tänne nyt sosialisoimaan tultu:
Tässä hävytön Harpo yrittää selvästi viedä Epun aarretta. Vähemmän vihkiytyneille kerrottakoon, että "aarre" on tuo mitätön pikku tikku Epun jaloissa:
Vaivautunut ilme ja pyrkimys poistua paikalta, kun koskemattomuutta uhataan:
Tarkkailijan roolissa:
Pientä lähentymistä:
Nuorison tyylinäytteitä:
Nyt kovia kärsinyt takkutassu viettää hyvin ansaittua lepoaan nojatuolissa nukkuen. Taju lähti itse asiassa jo automatkalla kotiin, normaalia protestointia ei takapenkiltä kuulunut.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti