Kissanpäivät yksillä

Arvoisat lukijat,

palvelusväkeni ei ole antanut minulle blogissaan riittävästi palstatilaa, vaan on suorastaan pitänyt minut pimennossa teiltä. Mene ja tiedä, kenties he häpeävät tarjoamansa palvelun huonoa laatua ja ovat siksi yrittäneet peitellä asiaa? Sallinette, että esittäydyn. Olen Helga-neiti, hyvin kohtuullisia ja selkeitä vaatimuksia esittävä kissa. Ikäähän ei tyttökissoilta sovi kysyä, enkä ole sitä palvelusväelleni myöskään paljastanut. Se kerrottakoon, että rekrytoin palvelusväkeni noin kaksi ja puoli vuotta sitten. Asuin tuolloin kissahotellissa, jota ihmiset löytöeläintaloksi kutsuvat. Hävyttömän pienet huoneet, kuten hotelleissa tapana on.

Olin tuohon aikaan varsin hoikassa kunnossa:

Sen jälkeen olen saanut hieman aikuisen kissan pyöreyttä hankittua. Ei sillä, että tämänkään paikan ruoissa olisi kehumisen varaa, päinvastoin. Yrittävät pitää annokset pieninä ja tarjoavat vieläpä kaikenlaista purkkiruokaa ja kuivamuonaa, vaikka olen nimenomaisesti - enkä ajan mittaan enää kovin hienovaraisesti - vihjannut, että esimerkiksi tuore kala olisi paljon mieluisampi vaihtoehto. Kehtaavat hävyttömät heittää minut jopa pois pöydältä, josta yritän vain omaa pientä osaani hankkia.

Talouteen kuuluu myös toinen nelijalkainen, jonka kehitystaso on jäänyt minulle kysymysmerkiksi. Otus on hulluna pahanhajuisiin puruluihin ja tennispalloihin, minkä lisäksi se antaa palvelusväkemme pomputtaa ja orjuuttaa itseään kohtuuttomasti. Joskus se myös käy minua kohtaan aivan liian tuttavalliseksi. Tällöin minun täytyy näyttää kuka täällä määrää. Pääsääntöisesti se on kuitenkin ihan kelvollista seuraa; sitä on hauska kiusata (säälittävä otus mitä ilmeisemmin pelkää korkeita paikkoja, joten se jää aina lattialle, kun hyppään pöydälle tai kiipeän kirjahyllyyn) ja se toimii myös patterin korvikkeena.

Nukkuminen on muutenkin lempipuuhaani. Onneksi asunnostani, Casa di Helgasta, löytyy useita rauhallisia lokoilupaikkoja. Kuten kirjahylly.

 
Fatboyt ovat myös mukavia:

Erityisen mukavaa ja rauhallista on kuitenkin vaatehuoneen ylähyllyillä:

Ikävä kyllä palvelusväkeni ei ymmärrä uneni pyhyyttä, vaan saattaa räpsäistä valot päälle. Silloin saatan herätä varsin tokkuraisena.

Onneksi unenlahjani ovat kuitenkin ensiluokkaiset, joten pystyn palauttamaan itseni takaisin meditatiiviseen levon tilaan.

Lepyttely on kuitenkin suotavaa.

Palaan varmasti langoille myös myöhemmin, mutta nyt on kurinpitotoimia tiedossa. Palvelusväkeni puuhailee nimittäin jälleen keittiössä ja epäilen vahvasti, että jään jälleen kerran ilman kohtuullista annosta, ellen riennä valvomaan tilannetta. Hyvää ystävänpäivää teille kaikille!

Ps. Lähettäkää ruokaa!

Kohtalokas kolmas viikko

Nimittäin monipuoliseen harrastustoimintaan tähtäävän yhden naisen liikuntalaboratorion kannalta. Työviikko oli kiireinen ja verenpainetta nostattava, minkä lisäksi perjantai oli varattu vanhempieni keskittämiselle - tätä taas ennakoin viettämällä torstai-illan täysimääräisesti kokkailujen parissa, joten ei toivoakaan irtautumisesta mihinkään aivoja hapettamaan.

Selitykset sikseen ja faktaa pöytään: yhtään ennalta testaamatonta jumppaa en saanut mahdutettua lauantain ja perjantain väliseen viikko-ohjelmaan. Jumpat jäivät yhteen pilatekseen, yhteen poweriin ja kahteen fitness fusion -tuntiin. Kaikki tulivat henkiseen ja fyysiseen tarpeeseen, se täytyy sanoa. Sanomattakin lienee selvää, että olen ollut normaalia(kin) takakireämpi ja herkempi myös himassa, mikä toki tekee aina hyvää parisuhteelle...  Stressiä lisää huomenna alkava työmatka: en ole ehtinyt paneutua nakkinani olevaan esitykseen (ja ryhmätöiden aiheisiin, jotka ilmoitettiin ystävällisesti hyvissä ajoin eli perjantaina viiden aikaan meikäläistä aikaa) lainkaan siinä määrin mitä vaadittaisiin sille, ettei aivojen kääntäminen vieraalle kielelle ahdistaisi. Hemmetti.

Eilinen päivä meni kaupoilla juostessa, sillä annoin itselleni kertoa näin "hyvissä ajoin", että tilaisuus, minne olen menossa, todennäköisesti edellyttää ns. virallisempaa pukeutumista. Voin kertoa, että suorien housujen löytäminen osoittautui mahdottomaksi tehtäväksi. No, ehkä se sovituskopissa riuhtominen lasketaan treeniksi, sillä jumppaan en ehtinyt, vaikka jumppakamoja kyllä raahasin mukanani koko hikisen (ja lompakollekin raskaan) shoppailureissun.

Illalla kävin kuitenkin "kiukkulenkillä" testaamassa jalkojeni kantavuutta. Vajaa 50 minsaa melkein 150 keskisykkeellä ja loppuvaiheessa kipuilleella jalalla ei nostattanut tunnelmaa. Tänään kävin powerissa, mutta neljä seuraavaa päivää menee siis todennäköisesti siten, että syke nousee korkeintaan jännittämisestä...

Nyt pakkaamaan, prkl. Lähtö aamulla, lento onneksi vasta puoli kymmeneltä.
 

Liikuntalaboratorion tutkimustuloksia, osa 2

Treeniohjelman monipuolistamista testaava kokeilu on jatkunut. Alkuun tosin lipsui ja menin lauantaina pilateksen sijaan tuttuun ja turvalliseen Poweriin; perustelin valintaa sillä, että yksi suosikkiohjaajista oli sijaistamassa. Sinänsä kannatti, sillä ohjaaja piiskasi tekemään uudet enkat hauistreenissä, jei.

Seurauksena raskaasta tunnista oli kuitenkin se, että sunnuntai meni lepuutellessa; kävin kaverin kanssa kävelyllä sekä miehen kanssa moikkaamassa pakkauspuuhissa olleita vanhempiani. He lähtivät maanantaina veljeni kanssa kolmistaan reissuun, jonne piti alun perin osallistua niin allekirjoittanut kuin myös isovanhempani. Itselleni iski työkiireiden edessä rimakauhu ja isovanhempien matkan esti lääkäri, jonka mielestä pitkä lento olisi ollut mummille liian raskas. Kieltämättä kirosin muutaman kerran työviikon aikana sitä, että istuin repimässä itsestäni tehoja päätteen äärellä sen sijaan, että olisin ollut viettämässä leppoisaa lomaa Lanzarotella. Kotiinjäänti oli silti oikea valinta, työt olisivat todellakin kaatuneet niskaan loman jälkeen ja sitä ennen, nytkin on tammikuun ehtimiset vedetty aika tiukoille. Toivottavasti reissu on ollut onnistunut, en tiedä onko hyvä vai huono merkki, ettei sieltä ole kuulunut viikon kuluessa mitään.

Takaisin treeneihin: maanantaina kävin uudestaan Talissa kokeilemassa oliko se Fitness fusion tosiaan sekä kivaa että tehokasta. Oli se. Tiistaina myös aikainen irroittautuminen töistä ja Total + Fitball -yhdistelmä Talissa. Total on simppeliä sykkeenkohotustreeniä, jossa joka kappaleeseen tehdään omat yksinkertaiset liikesarjat. Tunnin sisältö ja rankkuusaste vaihtelee ohjaajan mukaan, mutta periaate sama. Fitball-tunnin ideana on - yllätys yllätys - treeni ison jumppapallon kanssa. Tällä kertaa aika monipuolista lihaskuntoa, ei pelkkää keskivartalotreeniä. Toimi.

Keskiviikkona en ehtinyt kuin käväistä työpaikan salilla, jossa pyörittelin ehkä vartin verran keppiä. Torstaina ei myöskään ollut onni täysin myötä. Ehdin töistä Itiksen salille vasta reippaasti kuuden jälkeen, tunti oli alkamassa puoli seiskalta - vain huomatakseni, että treenihousut puuttuivat mukaan pakatusta varustuksesta. Ei muuta kuin ostamaan äkkiä pöksyt salin shopista, koska treenin skippaaminen olisi erinäisistä syistä jurppinut enemmän kuin lompakkoon tehty lovi. VoimaTotal toimii osin samalla periaatteella kuin Total eli simppeli koreografia sykkeenkohotusosioissa, mutta bonuksena on se, että mukana on lihaskuntopätkiä. Oikein hyvä treeni, tasapainotti sekä pään että kropan.

Perjantaille bongasin Talista yhdistelmän, jossa settiin kuului puolen tunnin Easy Xycling ja (normaalipituinen) Power. Pakkohan se oli käydä poimimassa. Xyclingissa varoin polviani ja otin sen tarkoituksella enemmän lämmittelynä kuin kunnon treeninä; hiki ja jano siinä kumminkin tuli. Power oli melkein viimeistä paikkaa myöten täynnä ja meininki hyvä. Puolen tunnin lämppäys tuntui juuri sopivalta, Powerin jaksoi vielä oikein hyvin ja ikään kuin tänään olisi myös vetreämpi olo kuin tavallisesti Powerin jälkeen. Yhdistelmälle siis peukku ja jatkopaikka.

Jatkan testailua vielä yhden viikon, sitten tulee pakollinen tauko, kun olen työmatkalla maanantai-aamusta torstai-iltaan. Alustavat testitulokset kertovat, että monipuolinen treeni ja ohjatut tunnit pitävät pään hyvin kasassa - irroittavat siis ajatukset töistä ja myös tsemppaavat lähtemään töistä ajoissa. Päätän raportin tähän ja menen syömään lisää juustokakkua.

Liikuntalaboratorion tutkimustuloksia

Yhden naisen tutkimusryhmämme on viime aikoina suorittanut empiirisiä tutkimuksia, joiden tavoitteena on ollut testata, mitä vaikutuksia harjoitusohjelman monipuolistamisella on. Seuraavassa lyhyt raportti tutkimuksen taustoista sekä tehdyistä havainnoista.

Liikuntaan liittyvä kompastuskiveni ei ole harjoittelun vähyys tai tehottumuus, vaan mukavuusalueella pysyminen ja siihen liitännäinen ongelma eli liian yksipuoliseksi jäävä treeni. Jos innostun jostain lajista, vedän treenimäärät helposti överiksi ja saatan samalla tinkiä jostain sellaisesta, joka olisi minulle huomattavasti hyödyllisempää mutta ei niin mukavaa. Kuten esimerkiksi venyttely tai lepopäivät. Tämä taas altistaa vanhenevan tomumajani loukkaantumisille ja sen myötä ikäville vieroitusoireille. Pakon sanelema liikkumattomuus tai liikuntamuotojen yhtäkkinen rajoittuminen rasittaa sitten sekä kroppaa että nuppia.

Yksi osatekijä liikunta-addiktiossani on se, että tykkään treenata tavalla, jonka tiedän tehokkaaksi ja jossa tiedän olevani hyvä tai vähintäänkin kehityskelpoinen. Niin sanottuja lempeämpiä lajeja olen karttanut, samoin kovin tanssillisia tunteja. Viime syksynä olen pakon edessä välttänyt kaikkia lajeja, joissa rasitusta kohdistuu jalkapohjaan tärähdysten muodossa. Tässä taustana tyhy-futis, jossa teloin jalkani käyttökelvottomaan kuntoon.   

Nyt jalka on vihdoin (kopkop!) alkanut tuntua yhteistyöhaluiselta, joten olen vaivihkaa lähtenyt kokeilemaan saliharjoittelun ja pumppi-tuntien kylkeen muitakin jumppatunteja. Lenkille en sen sijaan ole vielä uskaltanut, mutta viikonloppuna suksin (heh...) ehkä ladulle.

Olen tietoisesti pyrkinyt monipuoliseen treeniin ja myös pakottanut itseni mukavuusalueeni ulkopuolelle. Tähän on sinänsä naurettavan hyvät mahdollisuudet, sillä Elixia tarjoaa älyttömän määrän erilaista ryhmäliikuntaa ja työpaikallakin olisi useampaakin jumppaa tarjolla. Tässä jumppalistaus viimeiseltä seitsemältä päivältä, testausympäristönä Talin ja Itäkeskuksen Elixiat. Lisäksi lyhyt salitreeni, mutta siinä ei mitään kertomisen arvoista.

La: Pilates
Su: Power
Ma: Fitness Fusion
Ti: -
Ke: Total Combat
To: Aerobic + shape
Pe: Xycling + shape

Pilates on kuulunut epäluulolistani kärkeen, enkä ole käynyt tunnilla vuosikausiin. Kertakokeilu kuitenkin käännytti, aion mennä uudestaan. Tunti oli rentouttava, mukava ja muistikuviani tehokkaampi. 

Power on Elixian vastine Body Pumpille eli lihaskuntotunnille, jolla käydään läpi kaikki isot lihasryhmät tangon ja levypainojen avulla. Tällä tunnilla olen käynyt talvikaudella 1 - 2 kertaa viikossa, kesällä harvemmin. Hemmetin tehokasta kunhan painoja latoo riittävästi.

Fitness Fusion on viime syksynä debytoinut tunti, joka yhdistää joogaa, pilatesta ja balletonea. Todella kivaa ja tehokasta, jatkoon tämäkin.

Total Combat pitää sisällään tehokkaita ja kohtuullisen helppoja potku- ja lyöntisarjoja sekä lihaskunto-osuuksia. Ensikertalainen tipahti kärryiltä useaan otteeseen (= joutui yksinkertaistamaan lyöntisarjoja), mikä hieman  vähensi treenin tehoja. Ilmaan huitominen teki joka tapauksessa hyvää selälle, saatan mennä uusiksi tännekin.

Torstain helpolla ja lyhyellä aerobic-tunnilla olen käynyt muutaman kerran peräkkäin. Klassisia tuulahduksia menneestä eli askelsarjan rakentelua. Hyvä ohjaaja, kiva tunti.

Shape on Coren tilalle tullut keskivartalotreeni. Tehokasta ja kivaa, varmasti jatkoon.

Xyclingia olen vältellyt, pelkään polveni kestävyyttä. Kuitenkin älyttömän tehokasta ja sopivan haastavaa. Testauksessa nyt 45 minsan keskitason tunti, saa nähdä tuleeko jälkiseurauksia. Täytynee pitää harvinaisena herkkuna ja keskittyä tekniikkaan ainakin aluksi. Limapussin tulehtuminen ja pitkäaikaiset polvikivut ovat erittäin v-mäinen muisto edellisestä koukuttumisesta sisäpyöräilyn maailmaan (nooh, ehkä siinä silloin muutakin oli taustalla, treenimäärät muutenkin pitkälti yli 10 tuntia viikossa).

Näillä siis tämä viikko, konsepti kokonaisuudessaan jatkoon: uudet tunnit olivat positiivisia yllätyksiä, enkä ehtinyt napsia tarjottimelta läheskään kaikkea mitä mieli olisi tehnyt (miksi kaikki parhaat tunnit ovat päällekkäin?). Lisäbonuksena pari pakollista lähtöä töistä niin aikaisin, että työaikasaldoon saatiin hieman sitä kauan kaivattua lyhennystä.

Palkkapäiväperjantai

Saimme eilen tyttöjen kanssa aikaiseksi pienen turinatuokion keskustassa, mikä on mainitsemisen arvoista - yleisempi suunta viime viikkoina (nooh, kuukausina) on ollut laahustaa työviikon päätteeksi suoraan neljän seinän sisään turvaan tuiskulta ja tuulelta. Julkisella paikalla tapaaminen - ellei sitten puhuta kuntosalista - on ollut kovin vähäistä. Ryhtiliike on siis tarpeen, ettei lähiöityminen käy niin ilmeiseksi.

Päivitystuokio ei tälläkään kertaa ollut kovin pitkä eikä perusteellinen, vaan lasillisella käyminen tosiaan tarkoitti yhtä lasillista. Väsymys painoi, samoin ajatus hikisistä salikamoista ja märästä pyyhkeestä muhimassa kassissa. Sosiaalisen kohtaamisemme fyysinen tilakaan varsinaisesti houkutellut laajamittaisempaan irtiottoon; istuimme Apollon vieressä olevassa kuppilassa, jossa on kohtuullisen mukavat sohvat, mutta estetiikka kaukana ja aivan onneton "ruokalista" (= vaihtoehtoina kuivakka toast tai pitsa). Mainittakoon tässä vahvoin alleviivauksin, että käväisin hakemassa bagelin Arnoldsilta (!), koska se tuntui selkeästi paremmalta vaihtoehdolta. Lisämiinus kehnosta musiikista. Siinä vaiheessa kun poistuimme paikalta taustalla soi American Idiot. Toista kertaa. 

Ajatus on toki tärkein ja seura mukavaa, ehkä sitten seuraavalla kerralla osaamme toimia suunnitelmallisemmin ja esimerkiksi varata pöydän jostain mukavasta paikasta. Siis sellaisesta, josta saa hyvää ruokaa ja jossa ei soi Radio Rock / NRJ... Tässä iässä on aika laittaa asiat tärkeysjärjestykseen - skumppalasin halpa hinta on toissijainen juttu. Julkilausutun maininnan sai Fredalla oleva Sushibar + wine, sinne varmasti jaksaisi puskea sushinkiilto silmissä säässä kuin säässä.

Kotimatkaan sisältyi kiepahdus Ruohonjuuressa. Vihreän kosmetiikan mansikkainen vartalovoi (huom. tuote todellakin tuoksuu siltä miltä lupaakin), S.A.V.E:n rentouttava suihkugeeli sekä Clipperin ja Yogin teet toivat lisäarvoa vähemmän railakkaaseen iltaani. Seuraava harppaus aikuisen elämään tapahtui jo tänään, kun menin pumppitunnin sijaan... pilatekseen. Ja pidin siitä. Hui.