Riisutut puut |
Jäätyneitä lehtiä rapisemassa jalkojen alla |
Auringonlaskuun kiirehtimässä |
Sorsintaa... |
Koko marraskuu on kyllä ollut säiden puolesta poikkeuksellisen hieno: lunta (tai räntää) ei ole vielä näkynyt, eikä edes vesisadetta ole ripsinyt juuri nimeksikään, joten kadut ovat pysyneet kuivina (lue: pyöräilykelpoisina), eivätkä esimerkiksi maahan pudonneet lehdet ole muuttuneet epämääräiseksi mössöksi. Nurmikot ovat vielä olleet vihreinä ja jopa joitain sinnikkäitä kukkia on voinut bongata. Kun tähän vielä lisätään kaunis iltavalaistus, niin kyllä on kaukana ollut ankeus ja rumuus.
Tästä sopisi sitten joko jatkaa kuivaa kautta tai sitten heittää kerralla lumihuntua maahan. En kyllä ihan ymmärrä jo ilmennyttä yleismutinaa siitä, että pitäisi tulla lunta - kun kuitenkin viime keväänä maaliskuun lopussakin Viikki näytti vielä tältä:
Jo joulukuun alussa oli näyttänyt tältä (hautausmaakuvalla ei tosin ole tarkoitus alleviivata pointtia erityisesti, ymmärrätte varmasti ilmankin...):
Blogiarkiston perusteella ensimmäisistä liukkaista keleistä tohistiin aika tarkalleen vuosi sitten, taisteluasemista, tosin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti